Tuhannen oppilaan puurakenteinen koulukeskus on valmistunut Pariisin lähistöllä sijaitsevaan Li-meill-Brevannes kaupunkiin. 9500 kerrosneliömetrin suuruisessa koulukeskuksessa on kolme esikoulu-päiväkotia ja kaksi peruskoulua. Ranskan suurimman puurakenteisen koulukeskuksen suunnittelivat ranskalainen arkkitehti Veronique Klimine ja nykyisin Grenoblessa työskentelevä suomalainen arkkitehti Olavi Koponen ensimmäisenä yhteisenä työnään. Koulukeskuksen rakentaminen puusta oli Koposen mukaan kaupungin johdon vaatimus. Julkinen puurakentaminen on Ranskassa kasvussa, mikä liittyy keskusteluun ilmastomuutoksen hillinnästä, rakentamisen energiatehokkuudesta ja rakentamisen päästöistä. Koulukeskuksen rakentajan mu-kaan puurakentamisen kilpailukyky perustuu perinteiseen rakentamiseen verrattuna lyhyempään puuelementtien asennusaikaan paikan päällä. Koulurakennuksen maamerkkinä on korkea kol-miomainen torni, jossa on suomalaisen kuvataitelijan Lauri Ahlgrenin työ Merenneito ja muste-kala.
Modernista puurakentamisesta tunnettu itävaltalainen arkkitehti Hermann Kaufmann sanoo suomalaisten menettäneen kosketuksen puurakentamisen traditioon. "Tilanne Suomessa on nyt sama kuin Itävallassa pari vuosikymmentä sitten. Nyt pitää edistää rakentamisen evoluutiota eikä pyrkiä revoluutioon ja jatkaa puurakentamisen vahvaa perinnettä myös Suomessa. Me onnistuimme Itävallassa siinä muutoksessa, koska emme menettäneet kosketusta vahvaan puusepän osaamiseemme", muistuttaa Kaufmann. "Koska puurakentamisella on tulevaisuus, kannattaa laittaa voimavaroja rakentamisen laatuun ja koulutukseen sekä saada julkinen sektori vakuuttuneeksi että puurakentamisen edistäminen on perusteltua sekä taloudellisesti että ekologisesti." Kaufmannin mukaan tulevaisuuden rakentamisessa on käytettävä enemmän vähäpäästöisiä uusiutuvia rakennusmateriaaleja. "Betoniteollisuus pelkää tätä muutosta ja he odottavat, että puurakentamisessa tulee virheitä. Jos he olisivat järkeviä ja fiksuja, he tekisivät puurakentajien kanssa yhteistyötä."
Puutuotteiden jalostuksesta ja viennin lisäyksestä voi syntyä useampi tuhat uutta työpaikkaa ja vaikutus Suomen vaihtotaseeseen voi olla 200–300 miljoonaa euroa. Työ- ja elinkeinoministeriöön sijoitetun Metsäalan strategisen ohjelman (MSO) väliraportissa on esitetty arvioita puurakentamisen yhteiskunnallisista ja työllisyysvaikutuksista. "Merkittävin työllisyys- ja kansantaloudellinen vaikutus syntyy rakennuspuusepäntuotteiden viennin kasvun myötä", kommentoi MSO- ohjelman strateginen johtaja Sixten Sunabacka. "Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteiden mukaisen 500 miljoonan euron viennin kasvun toteutuminen rakennuspuusepäntuotteiden viennin lisääntymisenä johtaisi usean tuhannen uuden työpaikan syntyyn ja kansantalouden kokonaistuotoksen vahvistumiseen noin miljardilla eurolla. Verotulot kasvaisivat yli 70 miljoonalla eurolla ja bruttokantorahatulot lisääntyisivät 60 miljoonalla eurolla."
Riihimäen Peltosaaressa toteutettu Innova-asuinkerrostalon saneeraus passiivitasoon esivalmistetuilla puurakenteisilla julkisivuelementeillä on valmistunut. Riihimäen kaupunginjohtajan Seppo Keskiruokasen mielestä Peltosaari-projektista on kasvanut kansallisesti merkittävä lähiön kehittämishanke, jonka kokemuksia voi siirtää myös muiden kaupunkien lähiöiden saneeraukseen ja kehittämiseen. "Vuokrakerrostalon saneeraus passiivitasoon TES-menetelmällä (timberbased element system) sai mukaan energiatehokkaan rakentamisen kehittäjäorganisaatiot. TES-menetelmä on uutta ja siksi siihen kohdistui erityisen suuri mielenkiinto alan ammattilaisten keskuudessa niin kotimassa kuin ulkomaillakin", sanoo Keskiruokanen. Peltosaari-projektin projektipäällikkö Irene Väkevä-Harjula uskoo TES-menetelmän kehittymisen lisäävän kiinnostusta lähiöiden kunnostamiseen ja menetelmän monistamisen soveltuvan laajamittaiseen lähiöiden peruskorjauksen toteuttamiseen. "Innova-talon saneeraus käynnistettiin samanaikaisesti Peltosaaren ideakilpailun kanssa. Innova-talon saama julkisuus omalta osaltaan auttoi myös ideakilpailua, johon saimme peräti 61 hyvää ehdotusta”. Peltosaaren Innova-talon korjaushanke toteutettiin Tekesin, ARA:n, Sitran, Riihimäen Kotikulman sekä mukana olevien yritysten rahoittamana. Hankkeen tavoitteena oli kehittää teollista vanhan kerrostalon peruskorjaustapaa ja rakenneratkaisuja niin, että talosta saadaan passiivitason rakennus. TES-menetelmän tavoitteena on kehittää puurunkoisiin suurelementteihin perustuvaa rakennusten julkisivujen korjausmenetelmää.
Esivalmistettujen puurakenteisten julkisivuelementtien käyttö vanhojen betonikerrostalojen saneeraushankkeisiin on osoittautunut kustannustehokkaaksi ja teknisesti toimivaksi menetelmäksi. Arkkitehti Kimmo Lylykankaan mukaan Riihimäen Peltosaaressa toteutettu asuinkerrostalon saneeraus passiivitasoon TES-menetelmällä on teknisesti ja taloudellisesti onnistunut. "Lopputuloksena voin sanoa, että TES-menetelmä on erittäin varteenotettava ja kilpailukykyinen vaihtoehto korjausrakentamiseen. Elementtien mitoitus, niiden asentaminen ja talotekniikan integrointi onnistuivat täysin. Suurimmat haasteet liittyivät rakennusaikaiseen asukasmukavuuden turvaamiseen ja työmaakäytäntöjen kehittämiseen, jonka myötä rakentamisen aikaa voidaan merkittävästi lyhentää ja kustannustehokkuutta parantaa." Riihimäen saneeraushankkeessa toteutunee 75 prosentin lämmönsäästö, joka varmuudella voidaan todeta tosin vasta ensimmäisen lämmityskauden jälkeen. Sisäilma parani uudistetun ilmanvaihdon ansiosta, kun kohteen tiiveystaso korjattiin lähes passiivitalon standarditasoon. Samoin asukkaiden mukaan kohteen ääneneristävyys ja talojen arkkitehtoninen ilme uudistui. "Nyt haetaan uusia TES-menetelmällä toteutettavia kerrostalojen saneeraushankkeita sekä teollista korjaustapaa pientaloihin", sanoo Paroc Oy:n tuotekehityspäällikkö Jukka Sevon. "Tässä suhdannetilanteessa olisi hyvä, jos suuretkin rakennusyritykset suuntautuisivat korjausrakentamiseen. Riihimäen Innova-projektin kokemusten pohjalta TES-menetelmä on käyttökelpoinen saneeraushankkeiden toteuttamiseen laajassakin mittakaavassa. "
Asuntoministeri Krista Kiuru katsoo, että Suomessa ikääntyy suuri määrä 1960- ja 1970-luvuilla rakennettua kerrostalokantaa, joka tulisi saada energiatehokkuutta parantavan korjaus-rakentamisen piiriin. "Meille on kertynyt valtavan iso korjausvelka maksettavaksi. Näitä taloja ei ole varaa jättää korjaamatta energiatehokkaiksi", sanoo Kiuru. "Toteutetut pilottikohteet osoittavat, että vanhojen kerrostalojen energian kulutusta voidaan pienentää kustannustehokkailla rakentamisen ratkaisuilla." Kiuru uskoo, että energiakorjausten edellyttämät investoinnit tulevat takaisin asukkaille ja kiinteistönomistajille moninkertaisina, kun voidaan pitkäjänteisesti asua merkittävästi pienemmillä kustannuksilla. Kiuru näkee korjausrakentamisessa enemmän kasvun ja työllisyyden mahdollisuuksia kuin uudisrakentamisessa. "Tässä taloustilanteessa voidaan miettiä myös suhdannepoliittisia toimia korjausrakentamisen vauhdittamiseksi. Nyt tarvitaan korjausra-kentamiseen erikoistumista, koulutusta ja pilottikohteiden myötä parhaita käytäntöjä, miten mah-dollisimman kustannustehokkaasti voidaan korjata isoja kerrostaloalueita."
Elinkeinoministeri Jyri Häkämies näkee puurakentamisen kehittämisen osana vihreää teollisuutta, joka on vahvassa maailmanlaajuisessa kasvussa. "Sellaiselle tulevaisuuden rakentamisen konseptille, jossa alhaisen hiilijalanjäljen omaava puu voidaan yhdistää energiatehokkaaseen, digitaalisuutta hyödyntävään älykkääseen rakentamiseen, on luotavissa kaupalliset edellytykset", uskoo Häkämies. "Puukerrostalorakentamisen läpimurto on saatavissa aikaan toteuttamalla uusia kohteita, joissa yhdistetään elementtituotanto, äly ja energiatehokkuus. Koska tässä on vihreän talouden keskei-senä osana edellytyksiä kansainvälistymiseen ja vientiin, siihen on panostettava." Hallitusohjelman mukaisen puurakentamisohjelman tavoitteena on 10 %:n markkinaosuuden saavuttaminen puu-kerrostalorakentamisessa, mikä tarkoittaa noin 1300 puukerrostaloasuntoa vuodessa. "Valtiovalta pitää tärkeänä, että metsäteollisuuteen löytyy uusia innovaatioita ja tuotteita, joilla voidaan korva-ta paperiteollisuuden työpaikkamenetyksiä."
Ympäristövaikutusten arviointi tulee lähivuosina kattavasti rakentamiseen. Heinäkuun alusta lukien astuvat voimaan uudet rakentamisen energiamääräykset koskevat uudisrakennuksia, mutta korjausrakentamiselle tulevat vuoden 2013 alusta omat määräykset. Lähivuosina myös rakennusmateriaaleista aiheutuvat ympäristövaikutukset tulee ottaa huomioon tulevaisuuden rakentamisessa. Sitran energia-asiantuntija Jarek Kurnitski arvioi uusien rakentamisen säädösten parantavan puurakentamisen kilpailukykyä. "Puurakentaminen pääsee tässä helpommalla kuin muu raken-taminen, koska se toimii hiilinieluna eikä aiheuta rakennusmateriaalina päästöjä", sanoo Kurnitski. Puurakentamiseen pitääkin nyt ohjata Kurnitskin mielestä lisää kehityspanostuksia.
Eläkevakuutusyhtiö Eteran kiinteistöjohtaja Timo Sotavalta pitää puurakentamisen nopeutta sen tärkeimpänä kilpailutekijänä. "Nopeudella on suuri vaikutus rakennuskustannusten koko ketjuun, sijoittajalle pääoman sitoutumisen aika on lyhyempi ja tilaaja alkaa saada vuokratuottoa nopeammin", kuvailee Sotavalta. "Eteran rakennuttaman Viikin puukerrostalokorttelin rakentamisesta ja työmaakäytännöistä voidaan oppia ja tulevaisuudessa saada aikasäästöstä hyötyä vielä enemmän." Viikin puurakennuskohteen puuosatoimittajan Metsä Woodin Rakentamisen Tuotteet liiketoimintalinjan johtaja Ari Tiukkanen uskoo myös, että rakentamisen aikataulua työmaalla voidaan vielä nopeuttaa tulevaisuudessa: "Meidän on yhteistyössä investoijien, urakoitsijoiden ja rakentajien kanssa kehitettävä rakentamisen logistiikkaa. Puurakentamisen läpimurron ainekset ovat olemassa, koska meillä on kilpailukykyinen tuote."
Peab Oy:n toimitusjohtaja Petri Suuperko sanoo, että nyt voidaan puhua puun uudesta tulemisesta rakentamiseen. "Olennaista puurakentamisessa on teknisen osaamisen kehittyminen. Teollinen esivalmistus on tuonut rakentamiseen tehokkuutta ja nopeutta. Valmistukseen ja kuljetukseen kuluu vähemmän energiaa, rungon pystytys sujuu nopeammin, materiaalin keveydestä johtuen voidaan käyttää kevyempiä työkoneita", luettelee Suuperko puurakentamisen etuja.

Sivut